Päivämme alkoi Kiasman edestä, johon leiriläiset kokoontuvat aina ennen skeittikohteeseen menoa. Ennen Hakunilaan lähtöä kävimme hakemassa kaupasta evästä, minkä jälkeen otimme bussin kohti Vantaata. Hakunilassa eteemme avautui skeittirampit, jotka sijaitsivat aivan bussipysäkin ja läheisen uimahallin kupeessa. Aurinko porotti lähes pilvettömältä taivaalta, mutta niin ohjaajat kuin leirille osallistuneet nuoret jaksoivat skeitata ahkerasti paahtavista olosuhteista huolimatta. Tuotoksena päivästämme syntyi video, jonka voit katsoa tästä. Skeittileiriläiset olivat mukavaa seuraa, vaikka me toimittajat itse emme olleet juurikaan perillä skeittauksesta. Opimme esimerkiksi, että skeittausvideot on tapana kuvata niin että skeittaajan rintamasuunta on kohti kameraa eikä hänen selkänsä.
Eino
Kyllä lajin harrastajia täytyy kunnioittaa, sillä paljon sitkeyttä ja tahdonvoimaa pitää omata, että jaksaa aina nousta ylös ja opetella uusia temppuja. Puhumattakaan ruhjeista ja haavereista, joita varmasti jokainen on saanut, joka useamman kerran laudan päälle on astunut. Porukka veti temput niin siististi, että ne näytti katsojan silmään todella yksinkertaisilta, vaikka eivät sitä olekaan. Renkaiden rullaus betonia vasten oli hermoja hivelevän miellyttävän kuuloista, mutta meitsi taitaa silti pysytellä pehmeän turvallisessa kloorivesi altaassa ja antaa muiden taiteilla skeittirampeilla.
Suvi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti