KORKEASAARI 13.6.

Mä ja Eino päästiin Kivikon nutan nuorten mukana Korkeasaareen. Sää oli mitä parhain, sillä aurinko paistoi ja oli lämmin, mutta ei kuitenkaan liian kuuma. Olen myös pistänyt merkille, että Helsingissä ei ole läheskään niin paljoa vaivaa hyttysistä, kuin pohjanmaalla (kaupunki meren äärellä ja tuulee paljon).  Anyway eläimiä, niitä me mentiin katsomaan.

Argh! Oli iso virhe ottaa videoita järjestelmäkameralla. Huonosti varustautuneena ilman mikkejä kymmenen lapsen ympäröimänä on ilmiselvää, että jälki on myös sen näköistä. Skeittivideot edellisestä postauksessa otettiin puhelimen kameralla, mikä toimi hyvin. Kun täytyy reagoida nopeasti, niin kännykkä on yllättävän näppärä kapistus ja nykypäivänä niistä löytyy hyvä ja toimiva kamera (josta ei välttämättä synny vain pikselimössöä). Alla olevassa videossa kuitenkin pientä maistiaista meidän retkestä!:)

Kivikon nuorisotalo järjestää nuorille tekemistä arkipäivisin 4.6-21-6.2018 klo.11-16.30.

Nutalta kannattaa käydä kysymässä, mitä tehdään ja milloin.

Suvi

Keskiviikkona 13. kesäkuuta kävimme Kivikon päiväleiriläisten kanssa Korkeasaaressa ihmettelemässä eläinkunnan otuksia. Matkamme alkoi Kivikon nuorisotalolta, josta kuljimme ensin bussilla Kontulaan ja sieltä metrolla Kulosaareen. Kulosaaresta otimme vielä bussin Korkeasaareen. Asettuessamme paikoilleen kuuntelemaan ohjeita ja ryhmiin jakoa hämmennystä herätti kaksi karkumatkalla ollutta valkoposkihanhen poikasta, jotka kipittivät hätääntyneinä ohitsemme. Pari eläintarhan työntekijää riensi kuitenkin avuksi ja palautti eksyksissä olleet nuorukaiset vanhempiensa hoivaan.

Jalkauduimme ryhmiin ja aloitimme tutustumisen Korkeasaaren ihmeelliseen maailmaan. Taipaleellamme näimme niin leijonia, tiikereitä, apinoita, peuroja, riikinkukkoja kuin myös vedeneläviä. Välissä pidimme ruokapaussin Kivikon nuorisotalolta saatuja eväitä nautiskellen. Ärhäkkäät hanhiperheet tosin kävivät hätyyttelemässä meitä alueiltaan, ja jouduimmekin vaihtamaan paikkaa pariin otteeseen.

Kokonaisuudessaan päivä oli varsin tapahtumarikas ja energinen. Oli virkistävää käydä piipahtamassa Korkeasaaressa taas muutaman vuoden jälkeen, ja Suville kerta taisi olla vasta ensimmäinen. Päiväleiriläiset jaksoivat pysyä virkeinä ja innostuneina eläimistä pitkin päivää, ja myös meidät ulkopuoliset otettiin heti avoimesti joukkoon mukaan. Pitkän päivän jälkeen oli rentouttavaa palata Luupin toimiston rauhaan kertaamaan päivän tapahtumia.

Eino