DARKROOMS pride day 1 jatko-osa (Suvi)

Seuraavan - ja viimeisen viikon ( 😔) ajan päivitämme blogiin pääosin pride-viikon tapahtumista ympäri Helsinkiä. Heti ensimmäisenä kehotan kurkkaamaan tapahtumakalenteria, josta voi seurata mitä pride aiheisia tapahtumia eri puolilla kaupunkia tarjotaan. Instagramissa taas kannattaa ottaa seurantaan @nuortenpride.

Maanantain aloitimme käymällä Eirassa taidenäyttelyssä.

DARKROOMS: retracing childhood memories - Abdullah Qureshi

Näyttely on kasattu kokoon erilaisia taiteen aloja yhdistäen "A multi-media visual arts exhibition" video, ääni, kuva, maalaus ja teksti. Näyttelyn teemana ja taiteen syntymisen aiheena ovat toimineet miehen omat traumaattiset muistot hänen menneisyydestään. "That uses acts of memory to re-enact traumatic pasts and sexual encounters."


Astumme pieneen tilaan, jossa on suuret ja valoisat ikkunat vilkkaalle kadulle päin. Kapealla metallisella penkillä istuu ulkomaalaistaustainen mies sonnustautuneena villapuseroon ja farkkuihin. Meidät nähdessään hän nousee ripeästi seisomaan ja toivottaa lämpimästi tervetulleeksi. Paikalla ei ole muita meidän lisäksi, joten saamme yksityisnäytöksen sekä todella henkilökohtaisen esittelykierroksen pienessä tilassa. Seinillä makaa tauluja toisiinsa nähden sekaisin aseteltuna. Abdullah kertoo minulle, että maalaukset ovat hänen itse tekemiään. Ensisilmäyksellä kaikista kuvista ei erota muotoja, mutta tarkemmin katsottuna niissä on kuvattu alastoman miehen kehoa erilaisissa asennoissa. Joissain maalauksissa ollaan käytetty oikeita valokuvia, joka luo taiteeseen erilaisen tunnelman ja tulkintavaran.

Abdullah asettaa kaksi tablettia kahteen pieneen laatikkoon, joissa on pienet reiät katsomista varten. Toisesta ruudusta näkyy miehen huulet ja vähän matkaa kaulan vartta. Hän kertoo ensimmäisestä yhdynnästään toisen miehen kanssa. Toisella ruudulla, tämän alapuolella näkyy miehen siitin. Qureshi kertoo tutustuneensa mieheen, joka oli muutama vuosi sitten muuttanut Suomeen Etelä-Euroopasta ja on avoimesti homo. Hän alkoi seuraamaan miehen elämää ja lopulta pyysi tältä kolme eri tarinaa, joissa hän kertoo millaista oli löytää oma seksuaalinen suuntautuminen. Tarinat ovat ronskeja ja totuudenmukaisia. 

Tarinoista huokuu pelko muiden mielipiteistä, oman statuksen menetyksestä sekä oman mielenterveyden säilymisestä. Tuntematonta miestä kuunnellessani yritän ymmärtää, millaista on elää alituisessa pelossa ja epäilyksessä. Onko oikein tuntea vääryyttä asioista, joista itse niin kovasti nauttii? Miltä tuntuu piilotella omaa itseään muiden edessä? Kysymykset tuntuvat yksinkertaisilta, mutta ne saavat eri merkityksen, kun ne kohdistuvat omaan elämään. 

Seiniltä löytyy maalausten lisäksi tekstiä, niissä kerrotaan Abdullahin oma tarina. Näitäkään tekstejä ei ole liioin kaunisteltu. 

Viimeisenä Abdullah toteaa minulle näin: "Mielestäni on tärkeää tuoda esille matka, jota on täytynyt kulkea löytääkseen oman identiteettinsä ja seksuaalisen suuntautumisensa. Minulle ja monelle muulle tuohon prosessiin on liittynyt paljon traumoja, ja niistä on tärkeää puhua ääneen."

Suvi

ps. Valitettavasti tämä näyttely loppuu jo 27.6, mutta Qureshi kertoo opiskelevansa tällä hetkellä Suomessa, joten voimme vain laittaa sormet ristiin ja toivoa, että hän päättää pystyttää uudelleen  yhtä rehellisen ja kauniin näyttelyn.